Perustimme yhdessä juristi Minna Ripatin kanssa jo noin vuosi sitten Suomalaisen Rahapeliyhdistys ry:n, mutta emme oikein saaneet aikaiseksi sen tuon yhdistyksen toiminnan aktivointia. Yhdistyksellä on kyllä nettisivut https://rahapeliyhdistys.info/ , mutta ainakin toistaiseksi niiden sisältö on hyvin vähäistä. Nyt kuitenkin ryhdistäydyimme ja saimme järjestettyä keskiviikkona 30.11. keskustelutilaisuuden suomalaisen rahapelijärjestelmä nykyitilasta ja tulevaisuudesta. Tässä tekstissä on omia nostojani tilaisuuden puheenvuoroista.

Jarmo Kumpulainen, Veikkaus: Rahapelijärjestelmästä keskusteltaessa ei pidä keskittyä vain kiistelemään siitä, onko lisenssijärjestelmä parempi kuin monopoli. Sen sijaan pitää keskittyä miettimään, miten rahapelijärjestelmällä saadaan luotua mahdollisimman hyvä kokonaisuus vastuullisen pelaamisen ja rahapeleihin liittyvien taloudellisten asioiden välille. Mahdollisella järjestelmän muutoksella on saatava kanavointiaste mahdollisimman korkeaksi, jotta pelaaminen pysyy viranomaisten säätelyn piirissä. Veikkauksen markkinaosuuden kehitys on huolestuttava. Veikkauksen pelikate on pudonnut kuudessa vuodessa 1,8 miljardista eurosta 1,1 miljardin euron tasolle. Samalla yhtiön markkinaosuus on laskenut 67 %, ja digikanavissa tapahtuvassa pelaamisessa noin 50 prosenttiin. Rahapelijärjestelmän muutoksen valmistelu on saatava käyntiin nopeasti. Suomeen on kuitenkin pystyttävä luomaan meille parhaiten sopiva oma rahapelimalli, eikä siis suoraan kopiota esimerkiksi Ruotsin järjestelmästä.

Sverker Skogberg, PAF: PAF on ilmoittanut jo melko pitkään kannattavansa Suomen siirtymistä rahapelien monopolimallista lisenssijärjestelmään, vaikka yhtiön oman arvion mukaan sen tuotto tulee lyhyellä tähtäimellä laskemaan tämän muutoksen seurauksena. Tärkeitä asioita Suomen rahapelijärjestelmässä ovat mm. korkea kanavointiaste ja valtakunnalliset tappio- ja talletusrajat. PAF:lla on kokemusta lisenssimarkkinoilla toimimisesta. Yhtiö on ollut alusta alkaen mukana Ruotsin vuoden 2019 avautuneilla markkinoilla. Ruotsin markkinaa kannattaa analysoida huolella. Skogbergin mukaan Ruotsin rahapelijärjestelmässä hyvin toimivia asioita ovat mm. verotus (verotulot ovat kasvaneet), valtionyhtiöiden Svenska Spelin ja ATG:n menestyminen, valvovan viranomaisen Spellinspektionen toiminta sekä valtakunnallinen vastuullisuusjärjestelmä Spelpaus, jolla asiakas voi estää itseltään kaiken rahapelaamisen. Kaikki ei kuitenkaan ole Ruotsissa täydellistä, sillä markkinointisäännökset ovat epäselvät ja B2B-lisenssi olisi pitänyt ottaa käyttöön heti järjestelmän muutoksen yhteydessä.

Riitta Matilainen, EHYT: Tämän hetken rahapelihaittojen tilanteesta ei ole tarkkaa tietoa. Viimeisen valtakunnallinen peliongelmatutkimus on tehty vuonna 2019 ja THL:n seuraava tutkimus toteutetaan ensi vuoden aikana ja sen tuloksien saanti kestänee vuoden 2024 puolelle. Peliongelmien kehitys kuitenkin seurataan koko ajan, ja nyt näyttää siltä, että vakavia ongelmia on aiempaa enemmän. Perinteisesti paljon ongelmia aiheuttaneiden raha-automaattien määrää on vähennetty merkittävästi, minkä ansiosta niiden aiheuttamat haitat ovat vähentyneet. Valitettavasti online kasinojen, nopearytmisen vedonlyönnin ja jonkin verran kryptovaluuttakaupan aiheuttamat ongelmat ovat lisääntyneet. Mikä tahansa tuleva rahapelijärjestelmä on, niin olisi tärkeää, että myös seuraavassa hallitusohjelmassa olisi erillinen rahapelihaittaohjelma.

Rahapelihaittojen näkökulmasta siirtymisellä lisenssijärjestelmään on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Oletettavaa on, että lisenssijärjestelmän myötä sekä rahapelien tarjonta että markkinointi lisääntyy, mikä voi lisätä peliongelmien määrää. Toisaalta kanavointiasteen nouseminen mahdollistaa pelaamista koskevien rajoitusten nykyistä paremman tehokkuuden. Rahapelijärjestelmän muutoksen valmistelu tulee tehdä huolellisesti. Haittojen ehkäisyn näkökulmasta lisenssimallissa tulee olla käytössä rahapelihaittoja vähentäviä tekijöitä, markkinoinnin volyymin säätelyä, vastuulliseen pelaamiseen liittyviä pelirajoja, veroasteen optimointi, ja riittävästi lisäresursseja viranomaistoimintaan.

Aki Pyysing, Suomen Pokerinpelaajat: Rahapelijärjestelmän muutos pitää toteuttaa nopeasti. Tärkeää on, että valmistelussa kuunnellaan asiantuntijoita ennen päätöksentekoa, eikä vasta sen jälkeen niin kuin tapahtui nykyisen lain valmistelussa. Lisenssijärjestelmän ehtojen tulee olla sellaiset, että peliyhtiöitä kiinnostaa hakea Suomen rahapelilisenssiä. Huonojen ehtojen, esimerkiksi liian korkea veroaste, seurauksena voi olla kanavointiasteen jääminen edelleen alhaiseksi. Uudessa järjestelmässä ei välttämättä tarvita markkinointirajoituksia, ja blokeerauksen tulee välttää kokonaan, koska ne eivät kuulu länsimaiseen ideologiaan. Paljon peliongelmia aiheuttavat raha-automaatit pitää poistaa kokonaan avoimista paikoista ja siirtää varta vasten pelaamista varten tarkoitettuihin suljettuihin tiloihin.

Kari Rajainmäki, Suomen Urheiluvedonlyöjät: Lisenssijärjestelmän vaikutusarvioinnit olisi pitänyt jo tehdä. Muutoksella on kiire, eikä valmistelu saa viedä liian kauan. Hyvin toimivassa rahapelijärjestelmässä asiakkailla ei ole tarvetta pelata järjestelmän ulkopuolisille yhtiöille, koska järjestelmän sisällä tarjonnan laatu ja monipuolisuus ovat riittävän hyvät. Hyvässä rahapelijärjestelmässä ei tarvita blokeerauksia, veroaste ei ole liian korkea, ja pelivolyymi on riittävä suuri, jotta myös ammattimainen pelaaminen on mahdollista.

Asiantuntijoiden puheenvuorojen jälkeen äänessä olivat kansanedustajat, jotka kommentoivat kuultuja puheenvuoroja ja esittivät omia ajatuksiaan mahdollisesta rahapelijärjestelmän muutoksesta. Merja Kyllönen, Vasemmistoliitto, totesi, että rahapelijärjestelmän muutos on mahdollinen, mutta se analysoitava todella tarkasti. Valmistelua ei saa tehdä liian kiireellä, jotta asiassa ei tehtäisi virheitä. Muutoksen valmistelussa on myös noudatettava parlamentarismin periaatteita. Sinuhe Wallinheimo, Kokoomus, kertoi, että hänen puolueensa kannattaa siirtymistä lisenssijärjestelmään. Kokoomus on ollut yhteydessä SDP:hen ja pyytänyt pääministerin kansliaa asettamaan rahapelijärjestelmän valmisteluun virkamiestyöryhmän mahdollisimman pian, jotta aikataulua saataisiin kiristettyä. Wallinheimo arvioi, että lisenssipohjainen järjestelmä voisi olla nopeimmillaan voimassa vuonna 2025 ja viimeistään vuoden 2026 alusta alkaen.

Marko Asell, SDP, myönsi kannattaneensa vankasti Veikkauksen monopolia, mutta tämän vuoden aikana tulleet uudet tiedot mm. Veikkauksen tuoton ja markkinaosuuden laskusta ovat aiheuttaneet sen, että myös demarit ovat valmiita aloittamaan selvitystyön rahapelijärjestelmän muuttamisesta. Asell ei kuitenkaan tiennyt tai halunnut arvioida muutoksen nopeutta eikä sitä, asettaako nykyinen hallitus valmisteluryhmän vai siirtyykö tämä eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan. Pasi Kivisaari, Keskusta, korosti, että hyvässä rahapelijärjestelmässä peliyhtiöillä on oltava mahdollisuus hyvään liiketoimintaan, mutta silti vastuullisuusvaatimuksista ei pidä luopua. Tärkeää on löytää hyvä balanssi näiden kahden asian välille, eikä jompaakumpaa saa ylikorostaa. Kivisaari piti tärkeänä Veikkauksen edunsaajien aseman turvaamista, mutta totesi, ettei tällä asialla ole enää tekemistä uuden rahapelijärjestelmän valmistelussa, koska jatkossa edunsaajien avustukset tulevat valtion budjetista.