Tag: Veikkaus

Kiitos ja näkemiin!

Kaikki loppuu aikanaan, ei ainakaan tää, ei ainakaan tää… Tiesin, että tämä päivä koittaa joskus, mutta yllättävän kauan siihen on mennyt. Olen työvuosieni aikana ollut useaan otteeseen head huntereiden juttusilla lähinnä uteliaisuuttani. Vajaat kymmenen vuotta sitten eräs head huntereista totesi minulle, että he kutsuivat minut keskusteluun pitkän harkinnan jälkeen, koska on tunnettu tosiasia, ettei se Vähänen sieltä Veikkauksesta minnekään lähde. No, nyt lähtee!

Olen saanut tehdä yli 28 vuotta töitä suomalaisissa rahapeliyhtiöissä isojen ja mielenkiintoisten haasteiden parissa. Noihin vuosiin mahtuu upeita osaavia ammattilaisia, jotka varmasti menestyisivät ja ovat itse asiassa menestyneet muillakin aloilla ja toisissa yhtiöissä. Mielestäni on täysin väärä käsitys, että monopoliyhtiössä ei tarvitse tehdä mitään ja rahaa tulee ”ovista ja ikkunoista” tekemättä mitään.

Minulla ei ole tarvetta puolustella tai arvostella Veikkausta yhtään mistään. Olen vain aidosti sitä mieltä, että pääsääntöisesti yhtiö on toiminut hienosti. Kaikille sattuu virheitä, vaikka ei pitäisi, mutta se on inhimillistä. Kaikista asioista en ole ollut, enkä ole, samaa mieltä, mutta ei kukaan voi aina saada tahtoansa läpi. Joskus tämän asian ymmärtäminen ja hyväksyminen on vaikeaa ja niin se ollut välillä ollut minullekin.

Uskon edelleen olevani yksi Suomen parhaista rahapelialan asiantuntijoista. Tunnen rahapelitoiminnan lisäksi myös rahapelijärjestelmät paitsi Suomessa niin myös monissa muissa maissa. Koen, ettei tälle osaamiselleni enää ole ollut Veikkauksessa todellista tarvetta. Olen ajautunut tilanteeseen, jossa arvostukseni yhtiön ulkopuolella on merkittävästi korkeampi kuin täällä kotikentällä. Ihminen yleensä kaipaa arvostusta ja sitä minun nyt pitää yrittää etsiä muualta.

En ole vielä toistaiseksi tehnyt lopullisia päätöksiä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Todennäköistä on, että heittäydyn yrittäjän maailmaan, jossa pääsen toivottavasti tekemään asioita, joita oikeasti osaan ja joista nautin. Rahapeli- ja urheilumaailmat ovat minun kotikenttiäni ja niistä en luovu jatkossakaan.

Kiitos ja kumarrus kaikille nykyisille ja entisille työkavereilleni ja yhteistyökumppaneille. Rahapeliasioissa saa olla jatkossakin yhteydessä. Nähdään myös raveissa!

Terveisin

”rahapeliguru”-Jari

MITEN RAHAPELIYHTIÖIDEN FUUSIO ON ONNISTUNUT?

Sorry but this time I’ll write in Finnish. If you are interested in my views on how well Finland has managed to reach the goals which were set for the new gambling company, feel free to use Google translator or who knows I might write the same story in English later…

Suomen valtio päätti noin 3,5 vuotta sitten aloittaa kolmen rahapelitoimintaa hoitaneen yhtiön Fintoton, RAY:n ja Veikkauksen yhdistämisen yhdeksi peliyhtiöksi. Uusi yhtiö, Veikkaus, saatiin toimintaan vuoden 2017 alusta alkaen. Sain itse olla vahvasti mukana valmistelemassa yhtiöiden integrointia ja uskon sen vuoksi tietäväni erittäin hyvin, mitä tavoitteita tuolle jättifuusiolle asetettiin. Eilen julkaistu THL:n peliongelmatutkimus herätti pohtimaan uuden mallin onnistumista hieman laajemmin. Tässä blogissa esittämäni tulkinnat ovat täysin omiani ja Veikkauksella ei ole mielipiteideni kanssa mitään tekemistä, vaikka olenkin muodostanut näkemykseni työni kautta.

Kolmen rahapeliyhtiön yhdistämiselle asetettiin kolme päätavoitetta, jotka olivat:

  1. Rahapelien yksinoikeuden turvaaminen
  2. Edunsaajien tuottotason säilyttäminen
  3. Rahapeleihin liittyvien ongelmien minimointi

Reilun kahden vuoden toiminta voi olla liian lyhyt aika vetää lopullisia johtopäätöksiä, mutta katsotaan, miltä tilanne tällä hetkellä näyttää kyseisten tavoitteiden suhteen ja miltä erityisesti kokonaisuus vaikuttaa.

Kolme yksinoikeudella toiminutta rahapeliyhtiötä päätettiin yhdistää, koska niiden toiminta alkoi olla pelien digitalisoitumisen vuoksi niin lähellä toisiaan, ettei rajan vetäminen yhtiöiden välillä ollut enää todellisuudessa mahdollista. Yksinoikeus on mahdollista vain silloin, kun toimijoita yhdellä alueella on vain yksi – kahden yhtiön yksinoikeus samalla alueella ei ole yksinoikeus ja sellaisessa tilanteessa ei ole oikeutta rajoittaa muiden tulemista samalle alueelle. Yksi rahapeliyhtiö ei ollut ainoa vaihtoehto, koska Suomessa olisi voitu jatkaa edelleen kolmella yhtiöllä tai siirtymä olisi voitu tehdä kahteen yhtiöönkin. Näissä kahdessa jälkimmäisessä tapauksessa olisi yhtiöiden toiminnan välille pitänyt tehdä aiempaa selkeämpi raja, joka puolestaan olisi aiheuttanut pidemmällä tähtäimellä hankaluuksia edunsaajien tuottotason turvaamiselle. Rahapeleistä saatava kokonaistuotto olisi todennäköisesti laskenut tai ainakin edunsaajien väliset tuottomäärät olisivat muuttuneet. Yksi rahapeliyhtiö oli siis luonnollisin vaihtoehto toteuttamaan yhdistämiselle asetettuja päätavoitteita; se vastaisi rakenteellisesti yksinoikeuden edellytykseen, olisi tuotonjaon osalta mutkattomin malli ja näin yhtiö pystyisi myös hallinnoimaan kokonaispelaamista paremmin kuin useat yhtiöt.

Uudella Veikkauksella on periaatteessa yksinoikeus kaikkeen rahapelaamiseen Suomessa, vaikka PAF:lla on oikeus toimeenpanna rahapelejä Ahvenanmaalla ja laivaliikenteessä. Periaatteessa fuusion ensimmäinen tavoite on toteutunut hyvin, mutta todellisuudessa tilanne on itse asiassa mennyt huonompaan suuntaan. Yksinoikeustoiminnan markkinaosuus Suomen rahapelitoiminnasta on fuusion jälkeisenä reiluna kahtena vuotena pudonnut noin 4 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa rahapeleihin hävityssä rahassa noin 60 miljoonaa euroa. Tuon verran enemmän rahaa valui viime vuonna Suomesta ulkomaisille peliyhtiöille verrattuna fuusiota edeltäneeseen vuoteen 2016. Ulkomaille pelaamisen kasvuvauhti on selvästi kiihtynyt aiempaan kehitykseen verrattuna. Yksinoikeus on siis onnistuttu turvaamaan lainsäädännön tasolla, muttei käytännön pelitoiminnassa.

Uuden Veikkauksen pelitoiminta on sekä ensimmäisenä että toisena toimintavuotena pienentynyt hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannussäästöjen ansiosta edunsaajille on kuitenkin pystytty tulouttamaan sen verran, kuin valtion budjetissa on ennustettu tuottoja tulevan. Edunsaajien tuottotaso on siis toistaiseksi onnistuttu säilyttämään, mutta muutos kokonaistuotoissa ei varmasti ole ollut suunnitellun mukainen, koska fuusioita edeltävinä vuosina yhtiöiden kokonaistuotto oli koko ajan kasvussa. Lisäksi odotuksissa oli, että uusi yhtiö pystyisi kehittämään uusia rahapelitoimintoja sellaisille alueille, jotka olivat olleet kolmen yhtiön mallissa ”ei kenenkään maata”. Tällaista kehitystä ei ole kuitenkaan juuri tapahtunut.

Yksinoikeuden turvaamisen ja edunsaajien tuottotason säilyttämisen tavoittelussa näyttää olevan ristiriita. Suomen rahapelitoiminnan yksinoikeuden turvaaminen on erityisesti sisäministeriön (SM) ja sen hallinnonalalla toimivan Poliisihallituksen (rahapelitoiminnan valvoja) vastuulla. SM lähestyy asiaa juridisesta / lainopillisesta näkökulmasta, mikä virkavastuuta ajatellen on aivan ymmärrettävää. Sen tehtävänä on huolehtia, että Suomessa toimeenpantava rahapelitoiminta on juridisesti kestävällä pohjalla. SM ei kanna huolta rahapelitoiminnasta edunsaajille kertyvistä tuotoista, koska tuotot eivät ole yksinoikeusjärjestelmän oikeuttamisperuste, vaan ainoastaan sen suotuisa seurannaisvaikutus. Edunsaajien tuottokehitys puolestaan on erityisesti tuottoa jakavien ministeriöiden (OKM, MMM ja STM) agendalla, mutta niillä ei ole varsinaista roolia yksinoikeustoiminnan valvonnassa. Omistajan eli Suomen valtion kokonaisnäkemys rahapelitoiminnan käytännön tason kysymyksistä siis puuttuu.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että yksinoikeusjärjestelmän turvaaminen on primääri tavoite, ja tuottotavoite on sille alisteinen. Peliyhtiön näkökulmasta omistajan tavoite on toteutunut nk. kanavointitehtävän myötä, jolloin yhtiö on pyrkinyt tarjoamaan asiakkailleen samantyyppisiä tuotteita ja palveluja, joita pelaajat ovat voineet saada internetin kautta muilta yhtiöiltä. Aiemmasta poiketen uuden yhden yhtiön mallin aikana valvova viranomainen ei kuitenkaan ole enää pitänyt kanavointitehtävää validina perusteena toiminnalle. Osin tästä syystä tiukentunut sääntely on aikaansaanut se, että yhtiön tuotekehitys ei ole pysynyt kansainvälisen kehityksen tahdissa ja markkinaosuus ja yhtiön tuotto ovat kääntyneet pienoiseen laskuun. Mikäli tämä kehitys jatkuu tai jopa vauhdittuu, vaarantuu koko yksinoikeusjärjestelmän legitimiteetti ja yksinoikeusjärjestelmän turvaaminen muodostuu entistä vaikeammaksi. Tilanne voi kärjistyä niinkin pahaksi laskevien tuottojen myötä, ettei yksinoikeusjärjestelmää enää halutakaan turvata, jolloin Suomi ajautuisi Tanskan ja Ruotsin polulle, vaikka alun perin juuri kukaan ei tätä tietä varsinaisesti halunnutkaan. Yksinoikeusjärjestelmän tehokkain suojelutapa on huolehtia järjestelmän legitimiteetistä, mikä puolestaan edellyttää asiakkaiden kannalta riittävän kilpailukykyistä tarjoaa.

THL:n tutkimuksen julkaisemisessa korostettiin eilen paljon rahapeleihin liittyvien ongelmien minimoinnin epäonnistumista. Olisi siis helppo todeta, että tämä tehtävä meni pieleen. En ole kuitenkaan aivan varma, onko epäonnistumista tapahtunut ja jos on, niin onko epäonnistuja Veikkaus vai Suomi. Peliongelmien taso on isossa mittakaavassa pysynyt jo vuosia hyvin samalla tasolla eli noin 3% Suomen aikuisväestöstä on kokenut rahapelaamisesta aiheutuvia ongelmia. Eri tavoin toteutetut tutkimukset antavat hieman eri tuloksia, mutta taso on ollut pitkään samaa luokkaa. Suomen rahapeliongelmat eivät ole kuitenkaan enää nykyisin yhä kansainvälistyvässä maailmassa sama asia kuin Veikkauksen tarjoamista rahapeleistä aiheutuvat ongelmat. Yhä suurempi osa suomalaisten rahapelaamisesta suuntautuu ulkomaisten pelitarjoajien palveluihin ja kohdistuu keskimääräistä enemmän peliongelmia aiheuttaviin tuotteisiin eli vedonlyöntiin ja erityisesti kasinopeleihin. On siis aivan mahdollista, että itse asiassa Veikkauksen peleistä aiheutuneet peliongelmat ovat pienentyneet, vaikka kokonaisongelmat olisivat lisääntyneet. Oli niin tai näin, niin tässä kolmannessakaan tavoitteessa ei ole onnistuttu täydellisesti, koska peliongelmia tulisi voida vähentää.

Kaikkien kolmen tavoitteen haasteet ja ainakin osittaiset epäonnistumiset liittyvät kokonaisuuden hallinnan ja ymmärtämisen puutteeseen. Yksinoikeutta puolustetaan vain juridisesta näkökulmasta, edunsaajien asemaa ajatellaan vain taloudellisesta näkökulmasta ja rahapelien haittoja tarkastellaan vain ongelmanäkökulmasta. Rahapelijärjestelmän tulevaisuuden kannalta tarvittaisiin näiden sijaan kokonaisvaltainen tarkastelu, jossa ymmärretään, mitä tavoitellaan ja miten se saadaan kokonaisuutta optimoiden aikaiseksi. Muussa tapauksessa päädytään osaoptimointiin, joka johtaa erittäin todennäköisesti virheratkaisuihin. Vaadin, että Suomen rahapelijärjestelmän kehittämisen ja mahdollisen muutoksen tulee perustua ammattimaiseen kokonaisuuden tarkasteluun ja ratkaisuun!