Suomen rahapelitoiminta – tilannekatsaus elokuu 2021          

Olen kirjoittanut tämän tekstin yhteistyössä yhtiökumppanini Reijo Anttilan kanssa.

Markkinatilanne H1/2021

  • Koronavirus on edelleen vaikuttanut negatiivisesti Veikkauksen fyysisessä kanavassa tapahtuvaan rahapelitoimintaan. Pelisaleja ja raha-automaatteja on jouduttu pitämään kiinni.
  • Fyysisten raha-automaattien pakkotunnistautuminen tuli hajasijoitetuissa automaateissa voimaan tammikuussa 2021. Tämä tulee jatkossa pienentämään Veikkauksen pelikatetta merkittävästi.
  • Omien pelisalien raha-automaattien pakkotunnistautuminen tuli voimaan heinäkuussa 2021. Veikkauksen käyttämissä ulkomaisissa raha-automaateissa ei ollut tunnistautumisominaisuutta valmiina. Tämän vuoksi nämä automaatit jouduttiin sulkemaan Veikkauksen omissa pelisaleissa. Kyseiset automaatit tullaan avaamaan uudestaan, kun asiakkaan tunnistautuminen on niillä mahdollista. Epävirallisen tiedon mukaan asiakkaan tunnistautumispakko on romahduttanut Veikkauksen omista pelisaleista kertyvän pelikatteen.
  • Veikkaus käynnisti YT-neuvottelut elokuussa 2021. Yhtiön ilmoituksen mukaan sen tarkoituksena on vähentää myyntipaikkaorganisaatiosta noin 200 työpaikkaa. Tämän lisäksi yhtiö pyrkii tekemään satoja muita työntekijöitään koskevia organisatorisia muutoksia.
  • Digitaalista nopearytmistä rahapelaamista koskevat pelirajat laajentuvat syyskuussa 2021 koskemaan myös fyysisissä pelipisteissä tapahtuvaa raha-automaattipelaamista. Tämä tulee laskemaan Veikkauksen tuottoja edelleen. Fyysisiä raha-automaatteja on saanut tähän asti pelata niin paljon kuin haluaa, mutta jatkossa pelaajan on asetettava itselleen raja niin päivä- kuin kuukausikulutukseen. Digitaalisen kanavan kokemusten mukaan rajat tullaan asettamaan tiukoiksi. Arvioiden mukaan ongelmaisesti raha-automaatteja pelaavien määrä lasketaan kymmenissä tuhansissa, ja tämän joukon pelaaminen tulee laskemaan paljon. Arvioiden mukaan osa vähentyvästä pelaamisesta siirtynee tapahtuvaksi offshore-toimijoiden pelipalveluissa.  
  • Useasta eri lähteestä saatujen tietojen mukaan offshore-yhtiöiden pelikate Suomesta on ollut korona-aikana voimakkaassa kasvussa.
  • Erityisesti Veikkauksen fyysisessä kanavassa tapahtuva rahapelaaminen on valtavassa muutoksessa. Veikkauksen H1/2021 osavuosikatsauksen mukaan enää vain 45 % rahapelaamisesta tapahtui fyysisessä kanavassa ja 55 % kertyi digitaalisesta myynnistä. Vuonna 2019 fyysisen myyntikanavan osuus kokonaismyynnistä oli lähes 60 %. Tällä hetkellä jo noin 65 % suomalaisten kaikesta rahapelaamisesta tapahtuu digitaalisissa kanavissa. Parin vuoden sisällä tuo osuus ylittää 70 % rajan.

Arpajaislakiesitys 2021

  • Hallitusohjelman mukainen arpajaislain uudistamishanke käynnistettiin tammikuussa 2020, jolloin nimitettiin asiaa valmisteleva työryhmä.
  • Työryhmä sai esityksenä valmiiksi loppuvuodesta 2020. Lausuntokierrokset esityksestä käytiin alkuvuonna 2021.
  • Lakiesityksen avainkohdat ovat:
    • Laissa säädetään offshore-rahapelitarjonnan saavutettavuuden rajoittamiseksi maksuliikenne-estoista. Estot kohdistetaan arpajaislain vastaisesti markkinoiviin rahapeliyhtiöihin. Lakiesityksessä ei määritellä sitä, mikä katsotaan laittomaksi markkinoinniksi. Rahapelitoimintaa valvova viranomainen (Poliisihallitus) tekee asiasta tulkinnan. Regulaattori pitää laittomasti markkinoivista peliyhtiöistä ”mustaa listaa”. Pankkeja ja maksuliikenne palveluita tarjoavia yrityksiä velvoitetaan estämään rahaliikenne ”mustalla listalla” oleviin peliyhtiöihin.
    • Lakiin lisätään säännöksiä pelaajan pakollisesta tunnistautumisesta. Tämä koskee alkuvaiheessa luonnollisesti ainoastaan Veikkauksen toimintaa, mutta sitä voidaan pitää linjauksena, joka on voimassa myöhemmin myös mahdollisessa lisenssimarkkinatilanteessa.
    • Lakiin lisätään säännös arpajaislain vastaisten rahapelien markkinointia koskevan kieltopäätöksen ulottamisesta luonnollisiin henkilöihin. Tämän lisäksi tulee mahdollisuus hallinnollisen seuraamusmaksun määräämisestä arpajaislain vastaisesta markkinoinnista
    • Lakiesityksen mukaan Veikkaus saa luvan markkinoida vedonlyönti- ja totopelejä, vaikka niiden katsotaan kuuluvan pelituotteisiin, jotka voivat aiheuttaa merkittävästi peliongelmia.
    • Laissa täsmennetään Veikkauksen markkinointia ja rahapelien toimeenpanon valvontaa koskevia säännöksiä. Lisäksi lakiin lisätään säännökset raha-automaattien sijoittelusta ja omavalvonnasta.
    • Lakiin lisätään säännökset Veikkauksen mahdollisuudesta perustaa yritysten välistä liiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö muuta kuin rahapelitoimintaa varten sekä perustettavan tytäryhtiön toimintaa koskevista edellytyksistä ja rajoituksista.
  • Esitys lähetettiin huhtikuun 2021 lopussa EU:n notifikaatioprosessiin. EU-prosessin aloittamisella oli niin kiire, ettei Lainsäädännön arviointineuvoston lausuntoa ehditty saada ennen prosessin aloittamista. Arviointineuvoston myöhemmin tulleessa lausunnossa todetaan lakiesityksen valmistelussa olevan useita puutteita. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, ettei valmistelussa ole selvitetty muita mahdollisia vaihtoehtoja (esimerkiksi lisenssijärjestelmään perustuvaa lainsäädäntöä). Lakiesityksen perusteluista myös puuttuu taloudellisia laskelmia ja lakiesityksen vaikutusarvioita Ahvenanmaan PAF-yhtiön toimintaan.
  • Malta esitti heinäkuussa 2021 EU-notifikaatioprosessin yhteydessä lakiesityksestä ”Detailed opinion”-lausunnon. ”Detailed opinion” haastaa Suomen valtion perustelemaan tehtyjen ratkaisujen tarpeellisuutta ja oikeasuhtaisuutta. Suomella on 3 kuukautta aikaa antaa vastauksensa ja tehdä mahdolliset tarvittavat muutokset. Vaikka lakiesityksessä olevat toimet vaikuttavat esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi suurilta, niin lopputulema lienee se, että lakiesitys tulee pääpiirteittäin samana eduskunnan käsittelyyn. Epävirallisten tietojen mukaan Suomi on jo antanut vastauksensa ja ilmeisesti tehnyt lakiesitykseen vain pieniä muutoksia. Lakiesityksen odotetaan tulevan Suomen eduskunnan käsittelyyn lähiviikkoina – syyskuussa 2021.
  • Todennäköisyydet sille, meneekö esitys lainkaan läpi, meneekö se läpi esitetyn kaltaisena vai meneekö se läpi muutettuna vaihtelevat koko ajan. Veikkauksen taloudellisen tuloksen romahtaminen puoltaa lakimuutoksen jyräämistä läpi nopealla aikataululla. Lakimuutoksen lopputulos ei muuta tilannetta merkittävästi sen suhteen, että vakava keskustelu lisenssijärjestelmään siirtymisestä on edessä joka tapauksessa.
  • Tietojen mukaan näyttää varmalta, että nykyinen malli, jossa edunsaajien avustukset on kytketty suoraan Veikkauksen tuottoon, tullaan purkamaan. Muutosta valmistelemaan on nimetty työryhmä, jonka odotetaan antavan esitys asiasta vuoden 2021 loppuun mennessä. Tavoitteena on saada muutos voimaan vuoden 2024 alusta alkaen. Edunsaajien ja Veikkauksen tuoton suoran yhteyden katkaiseminen vaatii muutosta myös arpajaislakiin. Tämän vuoksi laki joudutaan avaamaan uudelleen joko vuonna 2022 tai 2023. Tässä yhteydessä on ainakin teoreettisesti mahdollista, että lakiin voitaisiin tehdä myös muita merkittäviä muutoksia.

Poliittinen tilanne

  • Poliittinen turbulenssi on kova. Hallituspuolueita sitoo hallitusohjelma, mutta tilanne on vaikea Veikkauksen tuottojen romahduksen takia. Poliitikot haluaisivat tukea Veikkauksen markkina-asemaa, mutta siihen ei ole keinoja. Tämän hetken tiedon mukaan arpajaislakiesitystä ajetaan edelleen läpi. Monopolijärjestelmään perustuvan rahapelilainsäädännön järkevyydestä on kuitenkin syntynyt keskustelua, ja hallituspuolueiden kansanedustajat ovat esittäneet asiasta eriäviä näkemyksiä.
  • Veikkauksen ja sen edunsaajien yhteys ollaan katkaisemassa viimeistään vuonna 2024. Sitä ennen Veikkauksen edunsaajien saama valtionavustus laskee jo melkoisesti. Veikkauksen tuotot ollaan siirtämässä normaaliin budjettiin, josta edunsaajien avustukset maksetaan kulloisenkin hallituksen tekemien budjettipäätösten mukaisesti.
  • Koko rahapelijärjestelmän muuttamisesta on alkanut poliittinen keskustelu. Veikkauksen markkinaosuus suomalaisten koko rahapelaamisesta laskee seuraavien vuosien aikana alle 70 %. Digitaalisissa kanavissa Veikkauksen markkinaosuus on lähellä 60 % rajaa, ja kilpailluilla pelituotealueilla (kasinopelit ja kiinteäkertoiminen vedonlyönti) arvion mukaan vain noin 35 %. Tämä kehityksen perusteella ei enää ole järkevää ja mahdollista jatkaa monopolijärjestelmällä. Kysymys on lähinnä siitä, missä vaiheessa järjestelmä muutetaan lisenssipohjaiseksi ja minkälainen monilupajärjestelmä luodaan.
  • On epätodennäköistä, että vielä seuraavakin Suomen hallitus päättäisi jatkaa rahapelien monopolijärjestelmällä. Seuraavan kerran vuonna 2023 toteutettavassa rahapeliongelmien väestötutkimuksessa ei voida odottaa ongelmien määrän laskeneen merkittävästi. Vähentynyt raha-automaattipelaaminen vähentää koettuja peliongelmia jonkin verran. Tämän vaikutuksen näkyminen väestökyselyssä on hyvin epätodennäköistä, koska digitaalisen rahapelaamisen osuus on räjähtänyt niin pelaamisessa kuin peliongelmien määrässä.
  • Digitaalisen pelaamisen osuus Suomen koko rahapelaamisesta saavuttaa pian 70 % tason. Veikkauksen markkinaosuus tuosta pelaamisesta on laskenut nopeasti lähelle 60 % tasoa. Tietyillä kilpailluilla tuotealueilla Veikkauksen osuus pelaamisesta on jo erittäin alhaisella tasolla, esimerkiksi kiinteäkertoimisessa vedonlyönnissä arvioilta vain noin 25 %. Tällaisessa markkinatilanteessa monopolijärjestelmällä ei voi enää jatkaa.

Huonoa arpajaislakia ei kannata runnoa väkisin läpi

Olen mielenkiinnolla seurannut Suomen pyrkimystä uudistaa rahapelilainsäädäntöään. Kuten jo tiedämme, niin tavoitteena on edelleen jatkaa yksinoikeuteen perustuvassa järjestelmässä niin, että monopolitoimija Veikkauksella olisi edelleen mahdollisuudet kanavoida rahapelien kysyntää omaan tarjoamaansa. Veikkaus ei voi kuitenkaan tehdä enää mitä tahansa, vaan tarjontaan tulee entistä enemmän rajoituksia, jotta vastuullisuutta voidaan lisätä ja sitä kautta mahdollisimman paljon ehkäistä rahapeliongelmien syntymistä. Tavoitteet kuulostavat hyviltä, mutta toteutus ontuu pahasti ja lopputulema ei vaikuta enää olevan tätä päivää.

Tarkennettu ehdotus uudesta arpajaislaista saatiin valmiiksi vihdoin huhtikuussa. Koska tavoiteaikataulu, laki voimaan 2022 alusta, on niin kiireinen, niin Suomi lähetti lain saman tien EU:n notifikaatioprosessiin. Tavoitteena oli saada EU:n kanta selville heinäkuun loppuun mennessä, jotta lakiin ehdittäisiin tehdä mahdolliset tarkennukset niin, että se tulisi eduskunnan käsittelyyn heti syysistuntokauden alussa syyskuussa.

Menettelyssä kiirehdettiin niin, ettei prosessiin kuuluvaa lainsäädännön arviointilausuntoa ehditty liittää mukaan. Lainsäädännön arviointineuvosto antoi myöhemmin kriittisen lausunnon arpajaislakiesityksestä. Neuvoston mukaan esitys on teknisesti valmisteltu hyvin, mutta siinä ei ole selvitetty muissa EU-maissa käytössä olevaa lisenssipohjaista rahapelijärjestelmää. Ehdotettujen toimenpiteiden vaikutuksia ei ole myöskään analysoitu riittävästi tai lainkaan. Vaikuttaa siis siltä, että päätökset on tehty ensin ja sitten niille on vain kirjoitettu perustelut.

Uusi arpajaislaki sisältää mm. esityksen muille rahapeliyhtiöille kuin Veikkaukselle tapahtuvien rahansiirtojen estosta. Lakiesityksen perusteluissa estoilla arvioidaan olevan vähän vaikutusta Veikkauksen kanavointikykyyn ja tuottoihin. Arviointineuvosto toteaa ”Näin ollen valittu keino ei mahdollisesti ole kovin tehokas ongelmapelaamisen vähentämiseksi”. Miksi tällaista pankeille suurta työtä vaativaa lainsäädäntöä suunnitellaan? Suomalaisten asiakkaiden rahaliikenteen estämisestä aiheutuisi pankeille ja maksuvälitysfirmoille jopa suuremmat kulut kuin Veikkaus mahdollisesti saisi lisätuottoja. Jos maksujen blokeerauksella ei pyritä vähentämään peliongelmia, eikä lisäämään Veikkauksen tuottoja, niin mikä voi olla syynä tällaiseen ehdotukseen, joka lähtökohtaisesti on jo länsimaalaista ajatusmaailmaa vastaan?

Lakiesityksen perusteluissa ei ole myöskään kerrottu, minkälaisia vaikutuksia lailla olisi Ahvenanmaan peliyhtiön PAF:n nettiliiketoimintaan Manner-Suomessa asuvien asiakkaiden osalta. Tiedän, että rahaliikenteen estämisellä olisi dramaattisia vaikutuksia PAF:n toimintaan, joka pahimmillaan saattaisi loppua kokonaan. Tällä olisi iso vaikutus koko Ahvenanmaalle, joka saa yhtiön toiminnasta vuosittain noin 20 M€ tuotot. Rahansiirtoja on erittäin vaikeaa estää PAF:lle niin, ettei se koskisi myös yhtiön täysin luvallista rahapelitoimintaa Ahvenanmaan mantereella sekä laivoilla. Sellaiset toimet, joilla rahaliikenne estettäisiin myös laivoille ja Ahvenanmaalle, olisivat Ahvenanmaan itsehallintolain vastaisia, eikä sellaista päätöstä voida antaa.

Jos rahansiirtojen esto ei koskisi PAF:ia, niin se ei voisi myöskään koskea muita rahapeliyhtiöitä, jotka kohdistavat Suomeen korkeintaan saman tason asiakastoimenpiteitä, mm. suomenkieliset pelisivut ja asiakasviestit, kuin PAF tekee. Yhtiöitä tulee kohdella yhdenvertaisesti. Mikäli PAF:ia kohdellaan eri tavoin kuin muita, vahvistaa se Suomen tilanteeksi duopolin, joka ei ole EU-lainsäädännöllisesti hyväksyttävää. Tällainen tilanne johtaisi käytännössä Suomen rahapelijärjestelmän romuttumiseen.

Suomen arpajaislakiesitys on kohdannut ”odottamattomia” haasteita EU:n notikaatioprosessissa. Tosin itselleni ei ainakaan ollut mikään yllätys, että Maltan valtio kyseenalaisti ehdotuksen. Sen sijaan vakavuusaste, jolla Malta asian teki, yllätti ainakin jonkin verran. Prosessissa on mahdollista pyytää lisätietoja ja ottaa asia pöydälle kuukauden ajaksi. Tätä ainakin itse odotin Maltalta. Mutta Malta on nyt mennyt astetta pidemmälle ja on antanut asiasta ”Detailed opinion”-lausunnon, johon Suomella on nyt aikaa reagoida kolmen kuukauden ajan. Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että arpajaislakiesitys voi tulla eduskuntaan aikaisintaan lokakuun lopussa. Lain saamiselle läpi niin, että se tulisi voimaan ensi vuoden alusta, tulee todella kiire.

Malta esittää lausunnossaan epäilyä Suomen ilmoittamista syistä kokonaismuutokselle. Suomi on ilmoittanut, että lainsäädäntöä uudistetaan, jotta rahapelaamiseen liittyviä ongelmia voidaan ehkäistä nykyistä paremmin. Malta kyseenalaista sen, että monopoli olisi paras vaihtoehto tämän toteuttamiseksi ja peräänkuuluttaa tutkimustietoa asiasta. Kuten jo olen useaan otteeseen todennut, niin käsitykseni mukaan valmisteluprosessissa ei ole edes tutkittu muita mahdollisia vaihtoehtoja. On siis mielenkiintoista nähdä, miten Suomi perustelee monopolin ehkäisevän ongelmia paremmin kuin lisenssimallit.

Malta toteaa myös, että Suomen suunnittelemat markkinointirajoitukset ja maksujen blokeeraukset ovat EU-sopimusten vastaisia, jolloin Suomen pitää pystyä osoittamaan, että vähemmät toimenpiteet eivät riitä. Suomen lainperusteluissa ei ole mitään tutkimustietoa, jolla voitaisiin osoittaa näin isojen toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja oikeasuhteisuus. EU-tuomioistuin on todennut, että vaikka valtiot voivat rajoittaa rahapelien tarjoamista alueellaan, näiden rajoitusten on oltava perusteltuja ja niiden on oltava oikeasuhteisia ja sopivia yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen pitäisi nyt siis pystyä osoittamaan, että sillä on todellinen tarve toimia vastoin EU:n yleisiä periaatteita.

Olin yllättynyt siitä, ettei Malta kiinnitä lausunnossaan mitään huomiota suunniteltuun uuteen kansainväliseen B2B-liiketoimintaan. Odotin, että joku taho kyseenalaistaa varmasti tällaisen suunnitelman tilanteessa, jossa Suomi jatkaa edelleen omalla markkinallaan yksinoikeuteen pohjautuvaa rahapelitoimintaa. Merkitseekö tämä sitä, että asia on kaikkien puolesta ok, vai onko kyseessä ”juoni”, jossa asiaan puututaan vasta kyseisen B2B-toiminnan alkaessa?

Kaiken kaikkiaan Suomen hallituksen tavoitteena on ollut vahvistaa Veikkauksen asemaa. Uudella lainsäädännöllä kuitenkin enemmän vaarannetaan kuin suojellaan rahapelimonopolia. Tämä tietysti nopeuttaa väistämättä edessä olevaa siirtymistä lisenssijärjestelmään. Mielestäni paras ratkaisu olisi, että nykyisen arpajaislakiesityksen annettaisiin raueta. Saman tien pitäisi kuitenkin aloittaa uusi valmistelu, jossa myös muut vaihtoehdot analysoitaisiin kunnolla, jolloin päätös Suomen rahapelijärjestelmästä tehtäisiin faktapohjaisesti. Samassa yhteydessä voitaisiin myös purkaa nykyinen Veikkauksen tuottojen jakomalli ja siirtää rahapelituottojen jako normaaliin budjettikäytäntöön.

RAHAPELILAINSÄÄDÄNTÖÄ UUDISTETAAN – ONKO JÄRKEÄ VAI EI?

Sisäasianministeriö julkaisi viime viikolla ehdotuksen Suomen uudeksi rahapelilainsäädännöksi. Virkamiehet ovat tehneet asiaan liittyvää valmistelutyötä lähes koko viime vuoden ajan. Työstä täytyy antaa valmistelijoille kehut, koska korona varmasti vaikeutti asiaa merkittävästi ja siitä huolimatta työ onnistuttiin tekemään annetussa aikataulussa. Työn lopputulos oli myös erinomainen, jos ottaa huomioon tehtävän toimeksiannon. Virkamiehet eivät ole vastuussa siitä, että työn poliittinen toimeksianto oli kaikkea muuta kuin järkevä.

Suomen nykyisen hallitusohjelman tavoitteena on turvata Veikkauksen yksinoikeus ja toimintaedellytykset. Tämän lisäksi tavoitteena on torjua rahapelihaittoja ja ohjata rahapelaamista Veikkauksen vastuulliseen ja valvottuun pelitarjontaan. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että muiden rahapeliyhtiöiden markkinointiin puututaan ja etsitään keinoja rajoittaa pelaamista muiden peliyhtiöiden sivustoille.

Edellä mainittujen hallitusohjelmassa todettujen rahapelipolittiisten linjausten pohjalta Sisäministeriö asetti vuoden 2020 alkupuolella työryhmän valmistelemaan linjauksia Suomen uudeksi rahapelilainsäädännöksi. Lakiuudistuksen lähtökohtana oli, että Suomen rahapelijärjestelmä perustuu jatkossakin monopolijärjestelmään. Työryhmällä ei ollut siis mahdollisuuksia tehdä sellaista kunnollista valmistelutyötä, joka olisi analysoinut ja etsinyt Suomen rahapelijärjestelmän pohjaksi parhaan mahdollisen ratkaisun. Toimeksiannossa todettiin yksiselitteisesti, että valmistelun tulee pohjautua monopolimalliin, jolloin muissa maissa hyvin toimivia lisenssimalleja ei edes tutkittu.

Olen todennut monessa eri yhteydessä, että olen aina lähtökohtaisesti vastustanut monopoleja. Toisaalta olen Veikkaus-vuosinani oppinut ymmärtämään, että on olemassa liiketoiminnan alueita, joilla kilpailua on syytä rajoittaa. Rahapelaaminen kuuluu ehdottomasti toimintaan, jota valtioiden on syytä säädellä toimintaan mahdollisesti liittyvien ongelmien vuoksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että monopoli olisi automaattisesti paras ratkaisu toiminnan rajoittamiseen. Mielestäni on huonoa valmistelua, jos kaikkia mahdollisia järkeviä vaihtoehtoja ei analysoida, vaan yksi tärkeimmistä asioista päätetään ilman vaihtoehtojen tutkimista. Millä perusteella Suomen hallitus voi väittää, että se on asian valmistelussa edistänyt parhaalla mahdollisella tavalla kansalaistensa etua, kun mahdollisia parempia vaihtoehtoja kiellettiin tutkimasta?

Kokonaisuutena esitys uudeksi rahapelilainsäädännöksi on suuri pettymys. Ehkä odotin liikaa, kun toivoin näkeväni asioiden muuttuvan. Nyt on sellainen fiilis, että muutoksia on luvassa vain vähän ja ne vievät monia asioita jopa väärään suuntaan. Toivottavasti edes rahapelihaittojen suhteen tapahtuu kehitystä oikeaan suuntaan, mutta en ole siitäkään aivan varma. Rahapelihaittojen määrä on nimittäin Suomessa muuttunut 2000-luvun aikana käsittämättömän vähän siihen nähden, että pelaamisen volyymi on kasvanut merkittävästi. Rahapeliongelmista kärsivien suomalaisten osuus on ollut samalla noin 3 prosentin tasolla vuodesta toiseen. Sen sijaan vakavista rahapeliongelmista kärsivien määrä on jonkin verran lisääntynyt ja tähän ikävään kehitykseen toivon nyt saatavan apua. Palaan tähän aiheeseen kohta uudelleen, kun kommentoin fyysisistä raha-automaateista tehtyjä linjauksia.

Suomen rahapelipolitiikan ydinongelma on ollut liiketoimintaan liittyvien tuotto-odotusten ja samaan aikaan asetettujen vastuullisuusvaatimusten ristiriitaisuus. Suomen valtio ei ole pystynyt päättämään, kumpaa asiaa se pitää tärkeämpänä ja sen vuoksi rahapeliyhtiöillä, viime vuosina Veikkauksella, on ollut haasteita ymmärtää, mitä omistaja niiltä haluaa. Tuotto-odotukset ovat olleet korkealla, mutta samaan aikaan välineitä kilpailuun vastaamiseen ei ole annettu käyttää. Nyt vaikuttaa ilmeiseltä, että vastuullisuus on saanut ja on saamassa suuremman painoarvon. Positiivista on, että valinta on vihdoin saatu tehtyä, mutta mielestäni se tapahtuu aivan liian myöhään ja ei riitä enää pelastamaan tilannetta. Nyt on edessä iso riski, että peliongelmat eivät kehity haluttuun suuntaan ja samaan aikaan rahapelaamisesta saatavat tulot romahtavat ja ennen kaikkea Veikkauksen tulevaisuuden kilpailukyky menetetään lopullisesti.

Rahapelaamiseen on tulossa pakollinen tunnistautuminen, joka otetaan nyt ensimmäisenä käyttöön fyysisissä raha-automaateissa. Muihin rahapeleihin tunnistautumisvaade tulee voimaan seuraavien kahden – kolmen vuoden aikana. Tämä on vastuullisen pelaamisen kannalta hyvä uudistus, mutta se on samalla uudistus, joka tulee vaikuttamaan kaikista eniten rahapelituottojen laskemiseen. Tunnistautuneen pelaamisen mahdollinen positiivinen vaikutus liiketoimintaan perustuu asiakasdatan hyödyntämiseen. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Veikkauksen mahdollisuutta käyttää nykyaikaisesti toimivan liikeyrityksen tavoin dataa tullaan rajoittamaan tai jopa kieltämään. Tämä osoittaa sen, ettei päättäjillä ole ymmärrystä siitä, mitä asiakasdatalla voidaan tehdä. Sen käyttäminen ei automaattisesti ole sama asia kuin peliongelmien lisääminen! Vaikuttaa siltä, että Veikkauksen ei edes haluta enää tekevän tuloksellista liiketoimintaa vaan korkeintaan laittavan pelinsä tarjolle, kuten tehtiin joskus 1990-luvulla. Harmittaa Veikkauksen asiantuntevien työntekijöiden puolesta!

Raha-automaattitoiminnassa tapahtui viime vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Veikkaus päätti omaehtoisesti vähentää automaattien määrää paljon. Tosin automaattien sijoituspaikkojen määrä ei vähentynyt läheskään samassa suhteessa. Lisäksi nyt voimaan tullut muutos automaattien pelaamisesta vain tunnistautuneena on hyvä asia. Uuden lakiesityksen perusteluissa todetaan, että automaattien sijoittelussa tulisi pyrkiä ratkaisuihin, jotka minimoivat toiminnasta aiheutuvat pelihaitat. Uskon, että aika moni kuitenkin toivoi hajasijoitettujen raha-automaattien poistamista yleisistä avoimista tiloista, mutta näin ei siis tule tapahtumaan. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi Suomessa automaatteja on saatu ja saadaan pitää täysin avoimissa tiloissa. Raha-automaattitoiminta sinällään on olennainen osa rahapelaamista, mutta mielestäni laitteiden paikka olisi lähinnä pelisaleissa sekä muissa ikärajavalvotuissa tiloissa Tanskan mallin mukaisesti. Näin ei tule kuitenkaan olemaan Suomessa edes uuden rahapelilainsäädännön jälkeenkään.

Ehdotetun lainsäädännön positiivisimpia uudistuksia on rahapelien markkinointiin tulevat tarkennukset. Lähtökohtana pidetään, että markkinoinnin tulisi olla maltillista ja sen pitäisi pyrkiä ohjaamaan pelaamista vähän haittoja aiheuttaviin peleihin. Nykyisen voimassa olevan lainsäädännön heikkoja kohtia on ollut markkinoinnin ja tuoteinformaation antamisen välinen määrittely. Olen aikanaan ollut itse suunnittelemassa tuota jakoa ja valmis nostamaan käden ylös virheen merkiksi. Olen tyytyväinen, että uuden lainsäädännön myötä pelikohdeinformaation jakamismahdollisuus poistuu. Hyvän lainsäädännön pitäisi sisältää mahdollisimman vähän tulkinnanvaraisuutta ja tältä osin tilanne näyttää nyt parantuvan.

Maksuliikenteen estojen käyttöön ottaminen saa verenpaineeni nousuun. Voisi olla kaikkien kannalta paras ratkaisu, etten totea tästä asiasta muuta kuin, että lukekaa Aki Pyysingin aiheesta kirjoittama blogi: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/viisikko-blokkaa-pelkasta-rajoittamisen-ilosta . Sen verran on kuitenkin pakko todeta, että eihän tässä uudistuksessa ole mitään järkeä! Uudistuksen taloudelliset vaikutukset ovat aivan olemattomat ja tällä ei saada pelihaittojakaan laskuun, joten miksi ihmeessä tällainen typeryys tehdään? Norjan kokemusten perusteella voi todeta, että estoilla voidaan rajoittaa pankkien ja suurimpien maksunvälittäjien toimintaa, mutta niiden tilalle tulee kuin sieniä sateella uusia valvonnan ulottumattomissa olevia toimijoita.

Henkilökohtaisesti mielenkiintoisin uudistusesitys on Veikkauksen, tai oikeastaan sen tytäryhtiön, mahdollisuus aloittaa uudentyyppinen liiketoiminta. Olen itse ollut tuollaisen tytäryhtiö, Veikkaus Solutions Oy, toimitusjohtajana ja viimeisimpänä Veikkaus-työnäni valmistelemassa uudelleen uuden liiketoiminnan aloittamista. Nyt lupa-asiat näyttäisivät menevän eteenpäin ja Veikkaukselle olisi tulossa mahdollisuus perustaa tytäryhtiö muuta kuin rahapelitoimintaa varten. Tarkoituksena on, että tytäryhtiö keskittyisi pelituotteiden ja palveluiden tarjoamiseen toisille yrityksille, eikä yhtiö saisi harjoittaa kuluttajille suunnattua rahapelitoimintaa. Tämä on pitkällä tähtäimellä erinomainen asia! Pelituotteiden ja palveluiden myyntisopimukset perustuvat tänä päivänä lähes pelkästään nk. revenue share-malliin, jossa myyvän yhtiön saama korvaus perustuu siihen, paljonko ostavan yrityksen asiakkaat lopulta pelaavat kyseisiä tuotteita. Toivottavasti Suomen viranomaiset eivät tulkitse tuollaista myyntiä rahapelitoiminnan harjoittamiseksi. Suuri mahdollisuus Veikkaukselle, joka on edelleen yksi maailman parhaimmista lottery-yhtiöistä, olisi kansainvälisen B2C-toiminnan aloittaminen. Rahapelien myyminen suoraan muiden maiden asiakkaille tuottaisi varmasti merkittävän paljon enemmän kuin peliyhtiöiden välinen kauppa. B2C-toiminta ei kuitenkaan ole mahdollista suomalaisen monopolijärjestelmän vallitessa. Tässä olisi ollut yksi merkittävä lisäsyy lisenssijärjestelmään siirtymiselle.

Loppuyhteenvetona voin todeta, että vastaus otsikossa esittämääni kysymykseen on EI. Tässä uudistuksessa ei ole kokonaisuutena mitään järkeä. Pidän paljon parempana vaihtoehtona tämän esitetyn muutoksen jättämistä kokonaan väliin ja siirtymistä lisenssijärjestelmän valmisteluun. Lisenssimallin perustelut ovat oman erillisen blogin paikka. Sitä ennen yritän tarkentaa viime kesänä tekemiämme erilaisiin rahapelijärjestelmävaihtoehtoihin liittyviä laskelmia, vaikka niitä ei kukaan olekaan tilannut, eikä niistä mahdollisesti kukaan ole edes kiinnostunut, vai onko?