Suomen rahapelitoiminta – tilannekatsaus elokuu 2021          

Olen kirjoittanut tämän tekstin yhteistyössä yhtiökumppanini Reijo Anttilan kanssa.

Markkinatilanne H1/2021

• Koronavirus on edelleen vaikuttanut negatiivisesti Veikkauksen fyysisessä kanavassa tapahtuvaan rahapelitoimintaan. Pelisaleja ja raha-automaatteja on jouduttu pitämään kiinni.
• Fyysisten raha-automaattien pakkotunnistautuminen tuli hajasijoitetuissa automaateissa voimaan tammikuussa 2021. Tämä tulee jatkossa pienentämään Veikkauksen pelikatetta merkittävästi.
• Omien pelisalien raha-automaattien pakkotunnistautuminen tuli voimaan heinäkuussa 2021. Veikkauksen käyttämissä ulkomaisissa raha-automaateissa ei ollut tunnistautumisominaisuutta valmiina. Tämän vuoksi nämä automaatit jouduttiin sulkemaan Veikkauksen omissa pelisaleissa. Kyseiset automaatit tullaan avaamaan uudestaan, kun asiakkaan tunnistautuminen on niillä mahdollista. Epävirallisen tiedon mukaan asiakkaan tunnistautumispakko on romahduttanut Veikkauksen omista pelisaleista kertyvän pelikatteen.
• Veikkaus käynnisti YT-neuvottelut elokuussa 2021. Yhtiön ilmoituksen mukaan sen tarkoituksena on vähentää myyntipaikkaorganisaatiosta noin 200 työpaikkaa. Tämän lisäksi yhtiö pyrkii tekemään satoja muita työntekijöitään koskevia organisatorisia muutoksia.
• Digitaalista nopearytmistä rahapelaamista koskevat pelirajat laajentuvat syyskuussa 2021 koskemaan myös fyysisissä pelipisteissä tapahtuvaa raha-automaattipelaamista. Tämä tulee laskemaan Veikkauksen tuottoja edelleen. Fyysisiä raha-automaatteja on saanut tähän asti pelata niin paljon kuin haluaa, mutta jatkossa pelaajan on asetettava itselleen raja niin päivä- kuin kuukausikulutukseen. Digitaalisen kanavan kokemusten mukaan rajat tullaan asettamaan tiukoiksi. Arvioiden mukaan ongelmaisesti raha-automaatteja pelaavien määrä lasketaan kymmenissä tuhansissa, ja tämän joukon pelaaminen tulee laskemaan paljon. Arvioiden mukaan osa vähentyvästä pelaamisesta siirtynee tapahtuvaksi offshore-toimijoiden pelipalveluissa.  
• Useasta eri lähteestä saatujen tietojen mukaan offshore-yhtiöiden pelikate Suomesta on ollut korona-aikana voimakkaassa kasvussa.
• Erityisesti Veikkauksen fyysisessä kanavassa tapahtuva rahapelaaminen on valtavassa muutoksessa. Veikkauksen H1/2021 osavuosikatsauksen mukaan enää vain 45 % rahapelaamisesta tapahtui fyysisessä kanavassa ja 55 % kertyi digitaalisesta myynnistä. Vuonna 2019 fyysisen myyntikanavan osuus kokonaismyynnistä oli lähes 60 %. Tällä hetkellä jo noin 65 % suomalaisten kaikesta rahapelaamisesta tapahtuu digitaalisissa kanavissa. Parin vuoden sisällä tuo osuus ylittää 70 % rajan.

Arpajaislakiesitys 2021

• Hallitusohjelman mukainen arpajaislain uudistamishanke käynnistettiin tammikuussa 2020, jolloin nimitettiin asiaa valmisteleva työryhmä.
• Työryhmä sai esityksenä valmiiksi loppuvuodesta 2020. Lausuntokierrokset esityksestä käytiin alkuvuonna 2021.
• Lakiesityksen avainkohdat ovat:
  • Laissa säädetään offshore-rahapelitarjonnan saavutettavuuden rajoittamiseksi maksuliikenne-estoista. Estot kohdistetaan arpajaislain vastaisesti markkinoiviin rahapeliyhtiöihin. Lakiesityksessä ei määritellä sitä, mikä katsotaan laittomaksi markkinoinniksi. Rahapelitoimintaa valvova viranomainen (Poliisihallitus) tekee asiasta tulkinnan. Regulaattori pitää laittomasti markkinoivista peliyhtiöistä ”mustaa listaa”. Pankkeja ja maksuliikenne palveluita tarjoavia yrityksiä velvoitetaan estämään rahaliikenne ”mustalla listalla” oleviin peliyhtiöihin.
  • Lakiin lisätään säännöksiä pelaajan pakollisesta tunnistautumisesta. Tämä koskee alkuvaiheessa luonnollisesti ainoastaan Veikkauksen toimintaa, mutta sitä voidaan pitää linjauksena, joka on voimassa myöhemmin myös mahdollisessa lisenssimarkkinatilanteessa.
  • Lakiin lisätään säännös arpajaislain vastaisten rahapelien markkinointia koskevan kieltopäätöksen ulottamisesta luonnollisiin henkilöihin. Tämän lisäksi tulee mahdollisuus hallinnollisen seuraamusmaksun määräämisestä arpajaislain vastaisesta markkinoinnista
  • Lakiesityksen mukaan Veikkaus saa luvan markkinoida vedonlyönti- ja totopelejä, vaikka niiden katsotaan kuuluvan pelituotteisiin, jotka voivat aiheuttaa merkittävästi peliongelmia.
  • Laissa täsmennetään Veikkauksen markkinointia ja rahapelien toimeenpanon valvontaa koskevia säännöksiä. Lisäksi lakiin lisätään säännökset raha-automaattien sijoittelusta ja omavalvonnasta.
  • Lakiin lisätään säännökset Veikkauksen mahdollisuudesta perustaa yritysten välistä liiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö muuta kuin rahapelitoimintaa varten sekä perustettavan tytäryhtiön toimintaa koskevista edellytyksistä ja rajoituksista.
• Esitys lähetettiin huhtikuun 2021 lopussa EU:n notifikaatioprosessiin. EU-prosessin aloittamisella oli niin kiire, ettei Lainsäädännön arviointineuvoston lausuntoa ehditty saada ennen prosessin aloittamista. Arviointineuvoston myöhemmin tulleessa lausunnossa todetaan lakiesityksen valmistelussa olevan useita puutteita. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, ettei valmistelussa ole selvitetty muita mahdollisia vaihtoehtoja (esimerkiksi lisenssijärjestelmään perustuvaa lainsäädäntöä). Lakiesityksen perusteluista myös puuttuu taloudellisia laskelmia ja lakiesityksen vaikutusarvioita Ahvenanmaan PAF-yhtiön toimintaan.
• Malta esitti heinäkuussa 2021 EU-notifikaatioprosessin yhteydessä lakiesityksestä ”Detailed opinion”-lausunnon. ”Detailed opinion” haastaa Suomen valtion perustelemaan tehtyjen ratkaisujen tarpeellisuutta ja oikeasuhtaisuutta. Suomella on 3 kuukautta aikaa antaa vastauksensa ja tehdä mahdolliset tarvittavat muutokset. Vaikka lakiesityksessä olevat toimet vaikuttavat esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi suurilta, niin lopputulema lienee se, että lakiesitys tulee pääpiirteittäin samana eduskunnan käsittelyyn. Epävirallisten tietojen mukaan Suomi on jo antanut vastauksensa ja ilmeisesti tehnyt lakiesitykseen vain pieniä muutoksia. Lakiesityksen odotetaan tulevan Suomen eduskunnan käsittelyyn lähiviikkoina – syyskuussa 2021.
• Todennäköisyydet sille, meneekö esitys lainkaan läpi, meneekö se läpi esitetyn kaltaisena vai meneekö se läpi muutettuna vaihtelevat koko ajan. Veikkauksen taloudellisen tuloksen romahtaminen puoltaa lakimuutoksen jyräämistä läpi nopealla aikataululla. Lakimuutoksen lopputulos ei muuta tilannetta merkittävästi sen suhteen, että vakava keskustelu lisenssijärjestelmään siirtymisestä on edessä joka tapauksessa.
• Tietojen mukaan näyttää varmalta, että nykyinen malli, jossa edunsaajien avustukset on kytketty suoraan Veikkauksen tuottoon, tullaan purkamaan. Muutosta valmistelemaan on nimetty työryhmä, jonka odotetaan antavan esitys asiasta vuoden 2021 loppuun mennessä. Tavoitteena on saada muutos voimaan vuoden 2024 alusta alkaen. Edunsaajien ja Veikkauksen tuoton suoran yhteyden katkaiseminen vaatii muutosta myös arpajaislakiin. Tämän vuoksi laki joudutaan avaamaan uudelleen joko vuonna 2022 tai 2023. Tässä yhteydessä on ainakin teoreettisesti mahdollista, että lakiin voitaisiin tehdä myös muita merkittäviä muutoksia.

Poliittinen tilanne

• Poliittinen turbulenssi on kova. Hallituspuolueita sitoo hallitusohjelma, mutta tilanne on vaikea Veikkauksen tuottojen romahduksen takia. Poliitikot haluaisivat tukea Veikkauksen markkina-asemaa, mutta siihen ei ole keinoja. Tämän hetken tiedon mukaan arpajaislakiesitystä ajetaan edelleen läpi. Monopolijärjestelmään perustuvan rahapelilainsäädännön järkevyydestä on kuitenkin syntynyt keskustelua, ja hallituspuolueiden kansanedustajat ovat esittäneet asiasta eriäviä näkemyksiä.
• Veikkauksen ja sen edunsaajien yhteys ollaan katkaisemassa viimeistään vuonna 2024. Sitä ennen Veikkauksen edunsaajien saama valtionavustus laskee jo melkoisesti. Veikkauksen tuotot ollaan siirtämässä normaaliin budjettiin, josta edunsaajien avustukset maksetaan kulloisenkin hallituksen tekemien budjettipäätösten mukaisesti.
• Koko rahapelijärjestelmän muuttamisesta on alkanut poliittinen keskustelu. Veikkauksen markkinaosuus suomalaisten koko rahapelaamisesta laskee seuraavien vuosien aikana alle 70 %. Digitaalisissa kanavissa Veikkauksen markkinaosuus on lähellä 60 % rajaa, ja kilpailluilla pelituotealueilla (kasinopelit ja kiinteäkertoiminen vedonlyönti) arvion mukaan vain noin 35 %. Tämä kehityksen perusteella ei enää ole järkevää ja mahdollista jatkaa monopolijärjestelmällä. Kysymys on lähinnä siitä, missä vaiheessa järjestelmä muutetaan lisenssipohjaiseksi ja minkälainen monilupajärjestelmä luodaan.
• On epätodennäköistä, että vielä seuraavakin Suomen hallitus päättäisi jatkaa rahapelien monopolijärjestelmällä. Seuraavan kerran vuonna 2023 toteutettavassa rahapeliongelmien väestötutkimuksessa ei voida odottaa ongelmien määrän laskeneen merkittävästi. Vähentynyt raha-automaattipelaaminen vähentää koettuja peliongelmia jonkin verran. Tämän vaikutuksen näkyminen väestökyselyssä on hyvin epätodennäköistä, koska digitaalisen rahapelaamisen osuus on räjähtänyt niin pelaamisessa kuin peliongelmien määrässä.
• Digitaalisen pelaamisen osuus Suomen koko rahapelaamisesta saavuttaa pian 70 % tason. Veikkauksen markkinaosuus tuosta pelaamisesta on laskenut nopeasti lähelle 60 % tasoa. Tietyillä kilpailluilla tuotealueilla Veikkauksen osuus pelaamisesta on jo erittäin alhaisella tasolla, esimerkiksi kiinteäkertoimisessa vedonlyönnissä arvioilta vain noin 25 %. Tällaisessa markkinatilanteessa monopolijärjestelmällä ei voi enää jatkaa.